\u201dTy\u00f6v\u00e4enyhdistyksen perustajat olivat rohkeita miehi\u00e4. He eiv\u00e4t pel\u00e4nneet edes henkens\u00e4 puolesta taistellessaan ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n ja v\u00e4h\u00e4v\u00e4kisten oikeuksien puolesta. Oma voitto tai valta ei juolahtaneet heid\u00e4n mieleens\u00e4. Vuonna 1905, jolloin Antti Myrsky johti kouvolalaiset suurlakkoon ja kouvolalainen ty\u00f6v\u00e4ki rohkaistui asioitaan ajamaan, oli aika toinen\u201d<\/p>\n
Ennen Kouvolan ty\u00f6v\u00e4enyhdistyst\u00e4 oli Pohjois-Kymenlaaksossa jo Kymintehtaan, Kuusankosken ja Voikkaan yhdistyksi\u00e4. Ne olivat tehdasty\u00f6l\u00e4isten perustamia yhdistyksi\u00e4. Kouvolassa hidasteltiin, sill\u00e4 rautatiel\u00e4iset eiv\u00e4t tunteneet olevansa ty\u00f6v\u00e4ke\u00e4. Heh\u00e4n olivat virkamiehi\u00e4. Aate tunnettiin, mutta siihen ei otettu kantaa. Se kuului toisille, ty\u00f6l\u00e4isille.<\/p>\n
Sosiaalidemokraattisessa puolueessa oltiin eri mielt\u00e4. Rautatiel\u00e4iset koettiin ihmisryhm\u00e4ksi, joita sosialidemokratia palvelee. Kouvolassa k\u00e4vi her\u00e4ttelij\u00f6it\u00e4.
\nRautatiel\u00e4iskaupunki Kouvola oli merkitt\u00e4v\u00e4 paikkakunta vuoden 1905 suurlakossa. Rautatielakko alkoi Kouvolassa 29.10.1905. Samana p\u00e4iv\u00e4n iltana rautatiel\u00e4isten lukutuvassa lausuttiin syntysanat Kouvolan ty\u00f6v\u00e4enyhdistykselle.<\/p>\n
Kokouksen koolle kutsuja oli veturinl\u00e4mmitt\u00e4j\u00e4 Antti Myrsky. H\u00e4nt\u00e4 kuvataan tulisieluiseksi ja temperamenttiseksi mieheksi, jonka el\u00e4m\u00e4nty\u00f6 ty\u00f6v\u00e4enliikkeen ja edistysmielisen osuuskauppaliikkeen alkuvuosina oli merkitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n
\u201dKouvolaa voi kuvata tuona lokakuun iltana sanoilla: Myrsky puhkesi …ja tuulet puhalsivat sen ylitse. Tapahtui muutos. Antti Myrskyn tunteneet sanoivat: H\u00e4n oli puhuja Jumalan armosta\u201d<\/p>\n
Perustamisen ja sen l\u00e4hivuosien vaikuttajien nimist\u00f6ss\u00e4 mainitaan Antti Myrskyn lis\u00e4ksi Kristian Lumij\u00e4rvi, G.V. Mankonen, J.Sohlberg, A.Lamminparras, O.Raunio, William Tanner, A.Samanen, F.Ronni, J.Bong( Rae),Hj.Elo, A.Halme, Mimmi Mankonen, J.Savolainen, August Salo, Emil Sutela, Pekka Mustonen ja Juho Vartiainen. Monet heist\u00e4 kokivat matkanp\u00e4\u00e4ns\u00e4 kansalaissodassa tai sen j\u00e4lkiselvittelyiss\u00e4 13 vuotta my\u00f6hemmin.<\/p>\n
Kouvolan Ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksest\u00e4 tuli heti yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n suuri. Enemm\u00e4n kuin puolet j\u00e4senist\u00f6st\u00e4 ansaitsi elantonsa rautateill\u00e4. Toiminta k\u00e4ynnistyi \u2013 ehk\u00e4 ulkoisista syist\u00e4 ripe\u00e4sti. Vuosi 1905 oli my\u00f6s suurlakkovuosi. Suurlakko her\u00e4tti huomioita ja tunteita Kouvolassa. Siin\u00e4 tehtiin ylily\u00f6ntej\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n lipun leikkaaminen puukolla halki aseman salossa oli ainakin nykysilmin katsottuna sellainen.<\/p>\n
Kouvolan seudun asujarakenteen monipuolistuessa my\u00f6s yhdistyksen j\u00e4senist\u00f6 muuttui muiden ty\u00f6v\u00e4enyhdistysten kaltaiseksi. J\u00e4seni\u00e4 oli kahdenlaisia: Niit\u00e4, joiden syd\u00e4n oli mukana ja niit\u00e4 joille ty\u00f6v\u00e4enyhdistys oli uuden kokeilemista. Kokeilijat olivat mukana hyvin\u00e4 aikoina. Vastuun vuosina toimintaa py\u00f6rittiv\u00e4t todelliset aatteen miehet ja naiset.<\/p>\n
Kansalaissodan j\u00e4lkeen yhdistyksen kaikki asiakirjat oli h\u00e4vitetty ja perustajaj\u00e4senist\u00e4 monet olivat kohdanneet matkansa p\u00e4\u00e4n kansalaissodan aikana, vankileirill\u00e4 tai voittajien ampumapataljoonien edess\u00e4.<\/p>\n
Ensimm\u00e4isen toimintavuoden toiminta monipuolista<\/b><\/p>\n
Ensimm\u00e4isen toimintavuoden aikana j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi 154 henkil\u00f6\u00f6n. Se oli sen aikaisesta Kouvolan asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 15 %. ( nyky- Kouvolan suhteutettuna 2000-3000 j\u00e4sent\u00e4)<\/p>\n
Aatteellisuus, puhe- ja v\u00e4ittelytilaisuudet, yhteiset kokoukset olivat ensimm\u00e4isten toimintavuosien toimintaa. Tiedon tarve oli suuri. J\u00e4senille tarjottiin my\u00f6s erilaisia kansanhuveja, teatteria, konsertteja, iltamia. Ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksen johtomiehet olivat talousmiehi\u00e4 ja s\u00e4\u00e4stiv\u00e4t iloista tulleen rahan p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n varalle. Pian Kouvolaan puuhattiin ty\u00f6v\u00e4entaloa.<\/p>\n
Yhdistyksen viisivuotisjuhlavuotena ostettiin tontti. Vuonna 1912 talo oli valmis. Ty\u00f6v\u00e4entalo paransi yhdistyksen toimintaa kaikilta osin. My\u00f6s urheiluseuran perustaminkin tuli mahdolliseksi. Ty\u00f6v\u00e4en vappujuhlat saivat pontta.<\/p>\n
Lama iski ty\u00f6v\u00e4enyhdistykseen \u2013 j\u00e4lleenrakentaminen alkoi<\/b><\/p>\n
Ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana lama iski my\u00f6s ty\u00f6v\u00e4enyhdistykseen. Sota-aikaan vedoten toiminta kiellettiin. Ty\u00f6v\u00e4entalosta tuli ven\u00e4l\u00e4isten sotilaiden majapaikka. Juuri ja juuri saatiin talo siivottua sotilaiden j\u00e4ljilt\u00e4 sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4, kun alkoivat puhaltaa kovat, todelliseen kansanmyrskyyn johtaneet tuulet. Silloin punnittiin aatteen ja poliittisen harrastuksen voimat. Monta miest\u00e4 l\u00e4hti vastuutaan pakoon. Ne jotka j\u00e4iv\u00e4t, saivat tuntea sis\u00e4llissodan kauhut. Kouvola oli yksi kansalaissodan keskuspaikoista. Oli tullut valkoisen vallan riemujuhlakeskus.<\/p>\n
Kansalaissodan j\u00e4lkeen Kouvolan Ty\u00f6v\u00e4enyhdistys oli menett\u00e4nyt suuren osan vastuunkantajista, ty\u00f6v\u00e4entalon, siihen asti pidetyt asiakirjat ja arkiston. Toiminta alkoi uudelleen tuhkan ja kuoleman keskelt\u00e4.<\/p>\n
Yhdistystoiminnan j\u00e4lleenrakentajat olivat rohkeita miehi\u00e4. He uskoivat aatteeseen. Ensimm\u00e4inen kokous oli tapaninp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1918.<\/p>\n
Yhdistystoiminta vauhdittui seuraavan vuoden alussa. Ty\u00f6v\u00e4entalo palautettiin syksyll\u00e4 1919. Vuonna 1920 yhdistyksen johtoon valittiin Edvard Sutela. Sutelan puheenjohtajakausi kesti kaikkiaan 20 vuotta.<\/p>\n
Voimakas raittiusaste her\u00e4si ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n keskuudessa. Kouvolassakin juopuneille, vaikka olisivat k\u00e4ytt\u00e4ytyneet asiallisesti, annettiin kokouksista l\u00e4ht\u00f6k\u00e4sky. Uudelleen juopuneena kokoukseen tulemisesta oli uhkana erottaminen<\/p>\n
1920 \u2013luvulla alkoi ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n j\u00e4rjest\u00f6toimintaa vastaan hiljainen ajojahti. Ty\u00f6v\u00e4entalon ikkunoita kivitettiin \u00f6isin. Punaisten hautausmaasta oli tehty karjanlaidun. Hyvi\u00e4kin asioita oli. Nuoret kiinnostuivat ty\u00f6v\u00e4enliikkeen toiminnasta.<\/p>\n
Urheilu ja nuorisoty\u00f6 vauhditti toimintaa. Nuorten pit\u00e4miseksi yhdistystoiminnan piiriss\u00e4 alettiin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 tansseja ty\u00f6v\u00e4entalolla, parannettiin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6toimintaa ja kehitettiin uusia toimintamalleja.<\/p>\n
1940-luvulla jouduttiin ty\u00f6v\u00e4entalo myym\u00e4\u00e4n talousvaikeuksissa Kouvolan kaupungille. Se ei kuitenkaan lannistanut niit\u00e4 miehi\u00e4 ja naisia, jotka kantoivat yhdistystoiminnasta huolta. Sota kuitenkin s\u00e4rki kaikki yhdistystoiminnan suunnitelmat ja osin taas koko ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksen nelj\u00e4ksi vuodeksi.<\/p>\n
Vuoden 1944 syksyll\u00e4 alkoi toiminta elpy\u00e4. Yhdistyksen j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi. Vuoden 1945 alkaessa j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin.<\/p>\n
Oma lehti \u2013 p\u00e4\u00e4sy valtuustoon<\/b><\/p>\n
Kouvolan ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksen historiaan kuului 1940-luvulla jonkin aikaa ilmestynyt Kymen lehti. Oma lehtiyritys ei kuitenkaan ly\u00f6nyt pitk\u00e4n p\u00e4\u00e4lle leiville. Sosialidemokraattien eteneminen kunnallishallinnossa oli edelleen hidasta ja vaivalloista. Yhdistyksen 70-vuotishistoriikki toteaa asian lyhyesti: \u201dKouvolan kunnallisel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ei ole helppoa olla sosialidemokraatti\u201d. Nousuun p\u00e4\u00e4stiin vasta vuoden 1953 vaaleissa, jolloin valtuuston valittiin kuusi sosialidemokraattia. Sosialidemokraattien kannatus ei kuitenkaan kunnallisvaaleissa lis\u00e4\u00e4ntynyt sanottavasti vuosien 1955- 1975 aikana. Kouvolaiseen ajattelutapaan tuntui sopivan, ett\u00e4 sosialidemokraatit saivat \u00e4\u00e4ni\u00e4 valtiollisissa vaaleissa enemm\u00e4n kuin kunnallisvaaleissa. Kun kunnallisvaaleissa ei menestyst\u00e4 ollut, eiv\u00e4t valtuuston ja lautakuntiin valitut yhdistyksen j\u00e4senet eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet vaikuttamaan tehokkaasti kunnallispolitiikassa.<\/p>\n
Muutoksen vuosikymmen on mainittu 1960-luku. Muutoksia toivat kaksi puolueosastoa ja nuoriso-osasto. Niiden yhteiselimeksi perustettiin kunnallisj\u00e4rjest\u00f6. 1960-luku vaikutti ratkaisevasti kaupungin sosialidemokraattien toimintaan. J\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi. \u00c4\u00e4nim\u00e4\u00e4r\u00e4 kunnallisvaaleissa kasvoi. Voimakas j\u00e4senhankintakampanja tuotti tulosta. J\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 kaksinkertaistui kahdeksassa vuodessa. Radikalismin vuosikymmenen toi toimintaan uusia muotoja. Yhdistyksen keskustelukerho vakiinnutettiin, Ty\u00f6v\u00e4en Sivistysliiton toiminta k\u00e4ynnistyi ja Kouvolan demarit perustivat oman lehden Uusi-Kouvola. Lehti ei ilmestynyt s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, vaan \u201d tarpeen tullen\u201d ennen vaaleja ja muulloinkin, kun kaupunkilaisten tuli saada tietoa sosialidemokraattisten tavoitteista.<\/p>\n
Historian merkitt\u00e4v\u00e4 vuosikymmen 1970-luku alkoi r\u00e4v\u00e4k\u00e4sti. Vuonna 1972 Kouvolassa vaikuttanut Tv-toimittajana tunnetuksi tullut Seppo Tikka valittiin eduskuntaan. Seppo Tikka sai eduskuntavaaleissa Kymen l\u00e4\u00e4nin suurimman \u00e4\u00e4nim\u00e4\u00e4r\u00e4n, 12 931 \u00e4\u00e4nt\u00e4. H\u00e4n vaikutti 1970-luvulla n\u00e4kyv\u00e4sti my\u00f6s Kouvolan kunnallispolitiikassa. Tikan vaikutuksesta alkoi my\u00f6s sosialidemokraattien toiminta muutenkin n\u00e4ky\u00e4 kunnallisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa.<\/p>\n
Vuoden 1972 kunnallisvaaleissa valtuustoon meni 15 valtuutettua sosialidemokraattien listalta ja sosialidemokraatit olivat valtuuston suurin yksitt\u00e4inen ryhm\u00e4. 1972 luvun j\u00e4lkeen syntyi my\u00f6s Kouvolan kolmannen puolueosaston perustaminen. Se syntyi yhdistyksen sis\u00e4isten ristiriitojen seurauksena ja toimi aktiivisesti l\u00e4hes kaksi vuosikymment\u00e4. Nyt se on jo sulautunut vanhaan emoyhdistykseen.<\/p>\n
1980-luvulla kunnallisvaaleissa paikkoja tuli 14. Ty\u00f6v\u00e4enyhdistys aktivoi j\u00e4seni\u00e4\u00e4n kuukausikokouksissa j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 esitelm\u00e4 \u2013 ja alustustilaisuuksia kokousten yhteyteen. Keskusteluaiheet olivat jokaiselle t\u00e4rkeit\u00e4, p\u00e4\u00e4asiassa kunnallispoliittisia kysymyksi\u00e4. Vuosikymmen oli suomalaisessa el\u00e4m\u00e4nmenossa korkeasuhdanteista. Kansalaisten elintaso nousi , rakentamisvauhti oli maksimissa, velkaa saatiin ja sit\u00e4 otettiin. Syntyi h\u00e4ss\u00e4kk\u00e4, jonka kiihke\u00e4ss\u00e4 menossa ty\u00f6v\u00e4enliike ja sen j\u00e4rjest\u00f6t eiv\u00e4t ehk\u00e4 pysyneet kyllin valppaina. Vuosikymmenen loppupuolella, kun Suomi alkoi laantua, repi lama vuosikymmeni\u00e4 rakennettua ty\u00f6v\u00e4enliikett\u00e4 kovalla k\u00e4dell\u00e4. Kouvolan Ty:n ensimm\u00e4iset vuosikymmenten historia on eritt\u00e4in syk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Se kertoo miehist\u00e4 ja naisista, jotka astuivat ampumapataljoonan eteen aatteen puolesta. Se kertoo taistelusta, jossa voimakkaammat h\u00e4vittiv\u00e4t heikompien aikaansaannokset.<\/p>\n
Yhdistyksen varhaisvuosien historia perustuu ker\u00e4ttyyn muistitietoon, koska l\u00e4hes kaikki asiakirjat poltettiin kansalaissodan aikana ja sen j\u00e4lkeen, vuonna 1918. En\u00e4\u00e4 eiv\u00e4t pala vastustajan sytytt\u00e4miss\u00e4 nuotioissa ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksen liput ja asiakirjat. En\u00e4\u00e4 eiv\u00e4t lenn\u00e4 kivet ikkunoihin, eiv\u00e4tk\u00e4 \u201d harhaluodit\u201d yhdistyksen johtomiesten selk\u00e4\u00e4n. Silti ajat ovat kovia. Kouvolan ty\u00f6v\u00e4enyhdistys on kokenut monenmoista. Ensi on taisteltu olemassaolon puolesta sitten kansalaissodassa, sitten lapuanliikett\u00e4 ja suuren naapurimaan vihollisjoukkoja vastaan ja viimeiseksi kaupunkilaisten \u00e4\u00e4nist\u00e4.<\/p>\n
Kouvolan ty\u00f6v\u00e4enyhdistys on joutunut kohtamaan vuosien varrella enemm\u00e4n ep\u00e4onnistumisia kuin voittoja. Jos 1900-luvun ensimm\u00e4inen vuosikymmen oli aatteellisen her\u00e4\u00e4misen ja poliittisen toiminnan nousuaikaa.<\/p>\n
L\u00e4hde: Otteita Kouvolan Ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksen julkaisusta 90-vuotta<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[],"class_list":["post-1447","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-toiminta"],"featuredImage":"","authorName":"","term":["Historia"],"author_url":"http:\/\/kouvolanty.sdp.fi\/?p=19","yoast_head":"\n